Historiamme
Clarion Collection Hotel Katajanokan vanhin osa on peräisin vuodelta 1837 ja pääosa vuodelta 1888. Rakennus toimi alun perin lääninvankilana ja tutkintavankilana, jonka toiminta päättyi vuonna 2002. Mittavien kunnostustöiden jälkeen korkeatasoinen, nykyaikainen hotelli avasi ovensa toukokuussa 2007. Pitkästä ja värikkäästä historiasta muistuttaa edelleen Museoviraston suojelema keskikäytävä, ulkoseinät ja linnan muuri.
Hotel Katajanokan 10-vuotisjuhlan kunniaksi hotellissa on tehty kevyt saneeraus ja kattava sisustusremontti. Tänään Clarion Collectio Hotel Katajanokka on moderni lifestyle-hotelli persoonallista palvelua ja ainutlaatuista historiallista miljöötä arvostaville ihmisille. Tämä on Clarion Collection Hotel Katajanokan tarina.
Hotel Katajanokka voittaa vuoden 2016 World Luxury Hotel Awards™ -palkinnon – yhden hotellialan merkittävimmistä tunnustuksista. Kilpailussa arvioidaan hotellin puitteita ja asiakaspalvelun erinomaisuutta. Voittajat valitaan äänestyksellä, johon voivat osallistua hotellialan ammattilaiset ja asiakkaat. Hotelli palkitaan niin ikään Tripadvisorin Traveller’s Choice -äänestyksessä.
Hotellin huoneet, aulatilat, vastaanotto ja julkitilat saavat uuden, raikkaan ja ajanmukaisen ilmeen. Nokka pääsee myös Evento Awards -kilpailun finaaliin majoituskategoriassa.
Hotelli irtautuu Best Western -ketjusta yksityiseksi lifestyle-hotelliksi. Hotel Katajanokan uudeksi motoksi tulee ”Escape the ordinary”. Hotelli yltää sijalle 5 Tripadvisorin Suomen 25 suosituimman hotellin Traveller’s Choice -äänestyksessä.
Katajanokka avaa ovensa Best Western -ketjun hotellina. Hotellissa on 106 ilmastoitua huonetta, ravintola, viisi kokoustilaa, vankilakappeli, kuntohuone ja saunatilat.
Muodonmuutos vankilasta hotelliksi alkaa. Vankilan muurit, ulkoseinät, Museoviraston suojelemat keskikäytävä sekä kirkkosali restauroidaan alkuperäiseen muotoonsa.
Nokan vangit siirretään Vantaalle ja vankilan toiminta lakkautetaan.
Peter Fryckman viettää Skattalla yhden yön.
Pakokuninkaaksi tituleerattu Jan Jalutsi (Moilanen) pakenee Katajanokalta muurin yli.
Palkkamurhaaja Ilpo Larha ja huumausainerikoksista tuomittu Kullervo Haikas pakenevat Nokalta. Pakomatkan päätteeksi Larha menehtyy oman käden kautta.
Nokka – Kiven sisällä on kirja, joka kertoo kuinka legendaarisessa Katajanokan vankilassa lusittiin, elettiin ja työskenneltiin. Se kertaa vankilan historiaa ja kertoo kiinnostavimmat tarinat röyhkeistä paoista surkuhupaisiin pakoyrityksiin.
Harri Nykänen ja Jouni Tervo ovat haastatelleet niin kiven sisällä lusineita rikollisia kuin siellä työskennelleitä miehiä ja naisia papista ja vankilapsykologeista vartijoihin ja vankilanjohtajiin. TILAA KIRJA TÄSTÄ!
Raivo Roosna ja Aleks Lepajoe loikkaavat Tallinnasta ja päätyvät Skattalle.
Jan Jalutsi (Moilanen) joutuu ensi kertaa Nokalle postiryöstöstä syytettynä. Vankikauppajupakkaa puidaan.
Vangit alkavat saada palkkaa myös opiskelusta. Samalla vuosikymmenellä luovutaan kahleiden ja kovennusten käytöstä.
Kuritushuone poistetaan lainsäädännöstä.
Matti ”Volvo” Markkanen saapuu Katajanokalle jäätyään kiinni Tanskassa pankkiryöstösarjan päätteeksi.
Pertti Ylermi Lindgren istuu Nokalla petoksesta.
Sotien jälkeen myös vankien fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin aletaan kiinnittää erityistä huomiota. Vankien oleskelu pihamaalla sallitaan entistä vapaammin. Vuonna 1950 Nokalla on opinto-, voimistelu- ja urheilukerho sekä laulu-, shakki- ja englanninkielenkerhot. Vankilassa aletaan pitää aamu- ja iltahartauksia.
Sodanjälkeinen Nokka
Ruoka sodanjälkeisessä Nokassa on yksinkertaista: ruoaksi tarjoillaan soppa ja joskus suolalihaa. Aamupalaksi vangit saavat puuroa tai velliä ja kerran viikossa keitettyjä perunoita ja suolasilakkaa. Vankilan muuria reunustaa tomaatintaimet ja muurin toisella puolella viljellään porkkanaa ja punajuurta.
Asekätkentäjuttu kuormittaa Katajanokkaa. Jutun tutkinnoissa pidätetään 2685 ihmistä, joista syytteen saa 2122. Rangaistuksia saa kaikkiaan 1488 henkilöä ja oikeudenkäynnit jatkuvat 1950 saakka.
Vankilan tiloista löytyy mielenkiintoinen tunnelikaivaus: miesten yhteishuoneesta 3. kerroksessa on murtauduttu seinän läpi. Sen sijaan, että tunneli veisi esimerkiksi ulkomuurin alta vapauteen, se johtaakin saman kerroksen naistenselliin nro 13. Kaivausta on uurastettu pari viikkoa.
Suomen sodanaikainen johto vangitaan Katajanokalle: vangittuja ovat tasavallan presidentti Risto Ryti ja ministerit Johan Ragnell, Carl Ramsay, Väinö Tanner, Edwin Linkomies, Antti Kukkonen, Tyko Reinikka ja Toivo Kivimäki. Ryti viettää Nokalla sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ajan syyskuusta 1945 helmikuuhun 1946.
”Sunnuntai-ilta. Kirjoitan sellissäni. Ulkona on hälytys. Lentokoneet sahaavat ilmaa ja pommit alkavat ulvoa. Ikkunasta se tuli sisään. Ikkunanraameja ja kaltereita paiskautui sortuvaa seinää vasten. Liekit loimusivat ikkunassa ja yhtäkkiä käsitin: talo palaa. Ulkoa alkaa kuulua huutoa: `Ovet auki! Me palamme elävältä, pedot, ovet auki´. Koetan huutaa mukana, mutta en kuule omaa ääntäni. Alaruumiiseeni on sattunut, selässäni on kouristus, en voi liikuttaa muuta kuin käsiä.”
– Hella Wuolijoki
Vankila saa osuman helmikuun 6. päivänä 1944. Lentopommi räjähtää vankilan leipomon lähellä, surmaten vartija Johannes Tuomisen, sytyttäen tulipalon ja haavoittaen useita vankeja. Viisi vankia käyttää tilaisuuden hyväkseen ja pakenee. Yksi loukkaantuneista on maanpetoksesta tuomittu kirjailija, poliitikko ja YLE:n pääjohtaja Hella Wuolijoki. Välirauha pelastaa Kerttu Nuortevan teloitukselta ja hänet palautetaan Neuvostoliittoon. Edvin Laine kuvaa Nokalla elokuvaansa ”Ristikon varjossa”. Raipparangaistus ja sulkeminen pimeään selliin lopetetaan.
Martta Koskinen teloitetaan Suomen viimeisenä naisena Malmin ampumaradalla.
Marraskuussa vankilan muuri sortuu kymmenen metrin matkalta ilmahyökkäyksen seurauksena.
Samoihin aikoihin vangitaan Martta Koskinen, joka tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta. Samoihin aikoihin desantti Kerttu Nuorteva jää kiinni.
Katajanokan Lääninvankila elää voimakasta murroksen aikaa. Vankilan tiloja uudistetaan ja toimintoja siirretään paikasta toiseen. Pihan pimeät kohdat rohkaisevat karkausyrityksiin ja hämäriin liiketoimiin. Pihalle rakennetaan katoksia vartijoita varten. Vahdit hankkivat avukseen saksanpaimenkoiria pakoyrityksiä estämään.
Vankilan kellari viemäröidään, alimman kerroksen käytävää halkonut likaoja täytetään ja rotat
hävitetään vankilan tiloista.
Punakaartilaiset hyökkäävät Katajanokan Lääninvankilaan, vapauttavat vangitut toverinsa ja vangitsevat valkoisia vihollisiaan. Saman vuoden huhtikuussa valkoiset valtaavat vankilan takaisin saksalaisten avustuksella.
Karl Lennart Hohenthal murhaa prokuraattori Eliel Soisalo-Soinisen ja joutuu Skattalle. Lokakuun 10. päivä Hohenthal laskee sellinsä ikkunasta narun, johon hänen ystävänsä sitoo rautasahan. Vanki sahaa kalterin poikki, laskeutuu narua pitkin pihalle, kiipeää nuoratikkaita pitkin muurin yli ja soutaa Katajanokalta kohti vapautta.
Murhamies ja puukkojunkkari Matti Haapoja kuristaa helsinkiläisen prostituoidun ja hänet passitetaan Nokalle.
Keisari Aleksanteri III rakennuttaa vankilaan laajennusosan, joka muodostuu kolmesta punatiilisestä, ristin muotoon rakennetusta siivestä. Philadelphia-malli perustuu avoimeen keskushalliin, jonka ympärillä on 164 sellin reunustamat käytävät. Rakennus on yksi Helsingin ensimmäisistä, jossa on keskuslämmitys ja sähkövalaistus. Alkuperäinen rakennus muutetaan hallintokäyttöön.
Vuoden 1866 asetus jakaa vapausrangaistukset kuritushuone-, vesileipä- ja vankeusrangaistukseen. Vankeja valvoo laaja virkamieskunta: tirehtööri, saarnaaja, lääkäri, kirjanpitäjä ja opettaja. Palvelukunnassa työskentelevät työnjohtaja ja lukkari sekä vahtimiehet ja -naiset. Vankien työpainotteiseen päivärutiiniin kuuluu pakollinen liikunta, ulkoilu sekä mahdollisuus opiskeluun.
Nuori Aleksis Kivi käy ukko Granbergin koulua ja asuu hyyryläisenä Katajanokan vankilan vallesmanni Winbladin luona. Vankilan salissa esitetään Kiven käsikirjoittama ”rosvonäytelmä” runsaan yleisön edessä.
Helsingin lääninvankila
Helsingin lääninvankila, eli Nokka eli Skatta toimii tutkintavankilana. Vankilassa odottavat oikeudenkäyntiä odottavat rikoksiin syyllistyneet ja sakkovangit. Noin 40 % kaikista Suomen vankiloihin päätyvistä vangeista kulkee Katajanokan kautta. Pahimmillaan vankilan 164 sellissä odottaa tuomiotaan reilusti yli 200 henkilöä.
Kruununvankilan tontille valmistuu Helsingin Lääninvankila, jossa on 12 vankihuonetta, kaksi vartijoiden huonetta ja jumalanpalvelushuone, Helsingin toiseksi vanhin kirkko. Tämä valkoiseksi rapattu rakennus kirkkosaleineen on yhä olemassa osana Hotel Katajanokan kiinteistöä.
1600-luvulla Katajanokka käsittää muutaman puisen kalastajanmökin, Tullihällen-tiiliruukin ja valtion omistaman makasiinirakennuksen. 1700-luvulla Katajanokkaa asuttavat pääsääntöisesti merimiehet ja käsityöläiset. Väkiluvun kasvaessa irtolaiset ja rikolliset löytävät syrjäisen niemen mutkaiset ja kapeat kujat, ja niiden varrella sijaitsevat krouvit ja kapakat.
